Cherry Blossom

Olen törmännyt toisissa kynsiblogeissa niin moniin ihaniin kirsikankukkakynsiin, että halusin niistä inspiroituneena kokeilla onnistuisiko sama näilläkin näpeillä. Sitä paitsi kirsikankukat passaa kevääseen niin ihanasti, että inspiksestä kiinni ja hopi hopi hommiin!

Mutta sitten paljastuikin karu totuus kun kaivelin sopivia lakkoja käytettäväksi: Lumenen Sweetie on ainoa creme vaaleanpunainen lakkahyllyssäni, että valinnanvaran kanssa ei tarvinnut päätä raapia. Ja puun oksat piti tehdä Golden Rosen mustalla nail art -lakalla, kun mulla ei ole yhtään ruskeaa lakkaa! Miten mä olen voinut elää näin suppean värivalikoiman kanssa tähän asti? Tämä on järkyttävää. ... Ja ihana tekosyy lähteä pitkästä aikaa harmstraamaan uusia lakkoja!

Moni lukija onkin jo varmaan laskenut yhteen 1+1, että mun silmää miellyttää ranskis ja sen variaatiot monesti enemmän kuin koko kynnen lakkaus, joten kukaan tuskin tippuu tuoliltaan kun sillä linjalla mennään taas. :D

Ei niin kaunista kevättä

Ta-daa, kamalat kevätkynnet! Kuvat näistä kynsistä on roikkunut jo jonkun aikaa koneella, kun suunnittelin jättäväni julkaisun kokonaan väliin näiden, eh, "taideteosten" kohdalla, mutta mitäs sitten, välillä pitää mennä mettään niin että rytisee :)

Idea oli saada kimaltavan liukuvärjäyksen päälle kauniita kukkia ja kivoja pikku yksityiskohtia,  ja niin kuin kuvista saattaa nähdä, onnistuin muuten oikein hyvin, kunhan unohtaa sanat "kauniita" ja "kivoja" ja jos levinneet ja epämääräiset lakkapläntit saa laskea kukiksi. Lumenen vihreä Go Crazy oli kuitenkin kiva yllätys kauniin sävynsä puolesta, vaikka se melko luirua lakkaa olikin.

Yritin pelastaa kynnet laittamalla vähän kömpelöiden käsinmaalausten tilalle kynsitarroja, mutta päällyslakan jälkeen ne käpristyivät ja rutistuivat irti kynsistä kun minkäkin happohyökkäysen uhrit! :O Aikaisemmin ei ole käynyt noin, ja tarrat ovat samasta paketista ja päällyslakka sama Rimmelin Pro Super Wear Ultra Shine Topcoat, jota olen iät ja ajat käyttänyt myös tarrojen kanssa. Mietin, että johtuikohan pakoreaktio glitterin takia epätasaisesta ja karheasta pinnasta tarran alla?

Heavy Bling Bling

Nyt on blingin määrä vedetty taas n-iiiin reippaasti rajan yli; kynnet on niin rajut ja räväkät, että sirilimpsis ja se siitä kaikesta keväisestä kepeydestä! Mustaa, hopeaa, leopardia, glitteriä, pinkkiä ja timanttia, ihme että jaksan nostaa kättä ylös kun on näin raskaan näköiset kynnet painolastina. ;) Tosin nämä ovat niin överit, etten voi olla pitämättä näistä! Rock rock.

Odottelen taas kohtalaisen isoa postipakettiläjää saapuvaksi, kun tilailin lähes maanisena uusia koristeita kynsille. Laitoin tilaukseen valkoisia tippejäkin, kun tähän asti olen tehnyt ranskalaisen manikyyrin rehellisesti kynsilakoilla. Toiveena on, että niillä saisi siistin ranskiksen vähemmällä vaivalla. :) Kiinnostaako tälläinen kynsikama-arsenaalin täydentäminen siinä määrin, että siitä olisi mukava lukea omana postauksena, vai onko parempi pysyä vain valmiiden kynsien esittelyssä? Kerrohan mitä ajattelet! :)  

Kahvihetken päähänpistos

Pikapostaus extempore -tehdyistä rakennekynsistä kahvittelun yhteydessä. Just niin näitä "tyttöjen juttuja", hih!

Eli vee-ranskis lilasävyisenä ja hopeisilla rajauksilla ja kirkkaat strassit nimettömissä + peukaloissa.

Pin-up -kynnet / Hello sailor!

Ostin maanantaina Flormarin 402:n, törkeen kivan värisen, korallihtavan eli vähän oranssiin taittavan punaisen lakan joka piti lätkiä kynsille heti! :) Sunnuntain jäljiltä oli muutama kynsilakka jäänyt pöydälle lojumaan, ja kun siihen istahdin huomasin, että uuden flormarin vieressä nököttävä Golden Rosen vaaleansininen ei voi näyttää kovin pahalta yhdessä uuden lakan kanssa. Väriyhdistelmä sai ainakin mun päässäni aikaan kivoja pin-up -viboja, joten lakkasin sinisen pohjan päälle valkoisia raitoja seilorimeiningillä (no tuli niistä vähän kalsaritkin mieleen) ja punainen sai kunniapaikan kynnen kärjessä. Lähestyvän kevään kunniaksi onkin mukavaa saada vähän keveämpiä värejä kynsille.

Viimeinen päivänsäde

Äitini kävi taas pitkästä aikaa laitattamassa kynsiä, ja mikäs sen mukavampaa kuin "asiakas" jolla on valmis visio mielessään kynsien koristusksista! Se onkin sitten toinen asia osaanko toteuttaa sen, hah. No ei muuta kun kokeilemaan! Tähtäimessä oli "keväinen auringonlasku" ja laulustakin tuttu "päivänsäde viimeinen". Oikeasti pääsin aika helpolla, kun kynsien omistaja löysi mieleiset värit sillä aikaa kun tein rakennekynsiä ja yhdessä kokeiltiin miltä ne sitten kynsillä näyttää. Lopputulos oli omaan silmääni sadunomainen ja kovin persoonallinen, ja microhelmistä muotoiltu auringonsäde tosi hauska yksityiskohta.

Näiden kuvaamisen kanssa sai kyllä taas hikoilla.. Oli valaistus tai kuvakulma mikä tahansa, ei se tehnyt oikeutta näille kynsille. Tyhmää :(

Sirkuskynnet

Mä tuskailin taas koko eilisen illan pääni kipeäksi että mitä näille kynsille nyt tekisi. Uudet geelit tipahti eilen postiluukusta alas ja mulla oli jo toinen päivä menossa alastomilla kynsillä, mitä nyt niihin oli vähän lakkaa sudittu päälle. Olihan sitä nyt jotain tehtävä, vaikka hirveesti oliskin laiskottanut.

Geelikynnet valmistu ihmeen sutjakasti sitten kun niitä alkoi laittamaan, vaikka pistinkin merkille, että mun uv-uunista alkaa tehot hiipua, kun nyt täytyy pitää jo yhtä ylimääräistä kierrosta näppejä valossa. Jos jollain on vinkata 9W uv-lampuile hyvää ostopaikkaa, niin otan vinkkejä vastaan! :) Yhden viallisen lamppupaketin eBaystä ostaneena oon taas niin skeptinen koko sivustoa ja myyjäkuntaa kohtaan etten kiusallanikaan tilaa sieltä noita valoja. Pff.

Inspistä odotellessani kaivelin lakkalaatikkoa, mutta kun pää on tyhjä, niin silloin se on tyhjä. Eikä se luovuudenpuuska ollut tullakseen, joten nappasin vain lemppariväriäni eli violettia muutamassa eri sävyssä ja aloin sutimaan. Enkä kyllä uskonut että siinä mielentilassa saisin sittenkin aikaiseksi kynnet, joista pidän! :D

Utelin tuossa kyselyn muodossa mitä mieltä olette erikoispostauksista, ja lähes 80% piti niitä mukavana vaihteluna ja kivana juttuna! Itse tunnustan kuuluvani niiden muutaman vastanneen kanssa siihen kastiin, joka ei yleensä innostu niistä, ja pitää niitä toisinaan vähän ärsyttävinäkin. Vaikka sehän riippuu toki paljon postauksen aiheesta.

Tervaa ja höyheniä.... eiku glitteriä!

Kokeilussa Wild & Mildin kultainen glitterlakka 946 Metallic Rain. Tykkään ihan hirrrveesti glittereistä ja kimalteista, ja kun ne saa sudittua suoraan lakkana kynsille, niin onhan se kätevää. Silti mä liputan irtoglittereiden puolesta. Niiden kanssa sählääminen on kai jotenkin terapeuttista mulle kaikessa sotkuisuudessaan (kun en vielä ole oppinut olemaan levittelemättä niitä kaikkialle).

Glitterin kaverina on jokin random, pahanpäiväisesti jähmettymään päässyt tahmainen tervakerros, joka on näemmä myös ainoa musta lakkani. Apua! Uusi musta kiilasi juuri ostoslistan kärkeen.

Ostoksista puheen ollen mä odottelen nyt muutenkin keskiviikon palkkapäivää kuin kuuta nousevaa, että saan tilattua lisää geelejä kun se mokoma meni varoittamatta loppumaan. Vähän myös himoittaisi ujuttaa samaan tilaukseen testiksi tikkuhileitä, mä kun en ole koskaan kokeillut niitä. Onko teillä kokemuksia? Tykkäättekö käyttää ja miellyttääkö lopputulos? :)

Ps. Tässä pari tärähtänyttä kuvaa näistä kynsistä, joista en kyllä itse kauhesti pitänyt.

Erikoispostaus: Pikkupuput

Ihanat lukijat!


Kynsiaiheesta poiketen ajattelin tällä kertaa esitellä teille pienet perheenjäseneni tässä erikoispostauksessa. Eli saanko esitellä: meidän puput!

Oon suureksi ilokseni saanut nauttia eläimistä ympärilläni koko ikäni. Lapsuudenkodissani meillä oli cockerspanieliuros Paavi, ja lapsuuteeni kuului myös ystävien ja sukulaisten kissat ja koirat niin kuin mummolan possut ja kanatkin. Olin myös muksuna kesäaikaan superinnokas sammakkofarmari pikkuveljen ja serkkupojan avustamana.

Ensimmäisen kanin sain syyskuussa 2002. Eläinkaupasta haettu pikimusta hermeliininaaras Fanni ei ehkä ollut helpoin mahdollinen ensikani epäsosiaalisen ja kiukkuisen luonteensa vuoksi, mutta se oli loppuun saakka mun rakkain pikku demoni. 2009 Fanni sai kaveriksi Tuusulasta pelastetun vanhan ja aran tallikanina olleen kääpiölupan, joka sai nimekseen Tosca. Vaikkakin kanien ystävyys oli aluksi ottaa vähän heikosti tulta, tuli ne kuitenkin lopulta toimeen keskenään ja Toscakin sai elää viimeiset vuotensa onnellisesti rakastavassa perheessä.

Rescuetoimintani on tuonut mun hoiviin aikoinaan myös kaksi marsua, Faunan ja Fionan, sekä kaksi kääpiöhamsteria, joita kutsuin milloin milläkin nimellä.

Rakas kääpiöluppa Juno saapui kotiin 3.7.2010 Joy-siskon kanssa neljän kuukauden ikäisenä. Tyttöjen ensimmäisen perheen lapselle puhkesi allergia, jonka vuoksi – ja yhden eläinhullun onneksi – puput saivat uuden kodin ja Fanni-muori uudet uteliaat naapurit, joiden intoa ja leikkisyyttä se ei kylläkään aina arvostanut. Villit muksut sen sijaan pitivät paljonkin hauskaa 8-vuotiaan mummelin kustannuksella... 

Juno

Lokakuussa 2010 me muutettiin asumaan yhdellä hermeliinillä pienenneen lauman kanssa Vantaalle. Käytännössä puput sai silloin yhden vakituisen perheenjäsenen lisää poikaystävästäni: iskän, joka jaksaa aina helliä ja leikkiä ja tarpeen tullen komentaakin. Puoli vuotta myöhemmin meille muutti ihana 2-vuotias leijonanharjas Siriuksen Putte eli Bobi. Pian Bobin kotiutumisen jälkeen Juno astutettiin, ja toukokuussa meillä olikin suloinen viiden minipötkylän kokoinen poikue ja kaikkinensa kahdeksan pitkäkorvaista touhupeppua. Poikueesta meille jäi asumaan isänsä näköinen ja emänsä värinen vilkas ja utelias Mango-tyttö! 

Leijonanpennut (Mango toinen vasemmalta)

Nyt me elellään karvaista perhe-elämää kolmipäisen katraan kanssa, jotka halutessaan tottelee nimiä Juno, Bobi ja Mango. Juno on porukan pullein ja ainakin noihin kahteen muuhun höntsäilijään verrattuna passiivisin; leppoinen löhöilijä jota saa aina välillä patistella tekemään jotain muutakin kuin rentoutumaan jossain mukavassa paikassa, kuten digiboxin päällä. Vaikka kyllähän sekin kummasti virtaa saa, kun toiset puput uhkaa viedä sen osuuden ruuasta. Juno on kanien kesken arvoasteikon yläpäässä, oikea Kuningatar Möhömaha. 

Nyt 9kk ikäinen Mango taas pitää huolen ettei tästä talosta puutu hulinaa. Se leikkii hurjana milloin Junon kanssa, milloin taas jollakin löytämällänsä epämääräisellä pölypallolla, ja sitten se ampaiseekin himmeetä spurttia ympäri asuntoa. Mä olen ehkä vähän ylpeäkin siitä, miten sosiaalinen ja ystävällinen kani se on, onhan se mun ikioma kasvatti. 

Bobista tulee mieleen sellainen hajamielinen professori. Bobi on aktiivinen ja leikkisä ja ottaa helpoiten ja eniten suoraa kontaktia ihmiseen ja jos sen viereen käy lattialle pötkölleen, niin se nuolee korvat puhtaiksi ja antaa selkähieronnan kiipeilemällä selän päällä. Sillä on vaan toisinaan niin huvittavan pitkät piuhat ja dramaattinen katse, kun se tajuaa, ettei se itsekään tiedä mitä ihmettä se taas tekee. En ole elämässäni monia niin makeita nauruja saanut kuin näiden ihanien pöljien kanssa! :D  

Bobi

Löytyykö tähän blogiin eksyneistä muita kaninomistajia tai eläinihmisiä? :)

Black n' Diamonds

Vaihtelu virkistää, joten pitkästä aikaa mustaa kynsille! Mutta ettei koko homma menisi ihan synkistelyksi, kokonaisuutta kirkastamassa killuu reilu yhdeksänkymmentä strassia. Ettäkö mulla karkaisi mopo käsistä? Ei kai nyt sentään :)

Ystävänpäiväkynnet

Hui, näin tämä aika rientää. Viime postauksen jälkeen olen saanut vain yhdet kynnet aikaan, ja nekin jäivät kuvaamatta. Sen sijaan olen leiponut pakkasen täyteen korvapuusteja, sisustanut kotia ja kironnut hajoneen pyykinpesukoneen ja käsipyykkäämisen maan alimpaan onkaloon. Eilen piti kuitenkin työpäivän päätteeksi kaivaa vielä kynsitarvikkeet esiin ja loihtia ystävänpäiväkynnet tätä päivää varten!

Tähän väliin pitää pahoitella blogin ulkoasukriisin seurauksia. Siihen saakka kunnes saan aikaan kelvollisen ulkoasun, yritän pitää tämän yksinkertaisena ja selkeänä ettei (välillä hankalasti tavoitettava) luovuuteni kärsi liioista virikkeistä ja että saisin säästettyä teitä lukijoita turhalta päänsäryltä. Ja koska makuni ja mieleni on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ja selkeä ja tapaan tehdä kaiken aina vaikeimman kautta, tästä on tulossa taatusti yksi ikuisuusprojekti. Pitäkää peukkuja! :)

Breaking the silence ja uusimmat kynnet

Pii-iiitkän blogihiljaisuuden jälkeen voin helpotuksesta huokaisen ilmoittaa, että muutto on tehty ja tavarat ovat pikkuhiljaa löytäneet omille paikoilleen (vaikkakin muutamaa laatikkoa ja kynsinurkkausta lukuunottamatta), joten paluu arkeen ja normaaliin kynsiharrastustahtiin voi alkaa. Jee!

Sain vihdoin myös huollettua kynnet, ne kun olivat muuton jäljiltä aivan järkyttävän kamalassa kunnossa irronneine geeleineen ja kuluneine lakkauksineen. Nyt täytyisi vaan keksiä paikka minisalongille, kun tuo keittiön lattialla askartelu ei ollut kovinkaan miellyttävää, erityisesti mun niska-hartia-alueen mielestä... Niistä muutamista lihaskrampeista huolimatta sain aikaiseksi edes suunnilleen sellaiset kynnet, mitkä halusinkin, eli kaikkien värikkäiden glitterövereiden jälkeen vähän hillitympää, aikuismaisempaa ja klassisempaa tyyliä. Aloitin valkoisella vinottaisella ranskalaisella manikyyrillä, johon dottailin kuitenkin mustalla hitusen verran lisää särmää. Ja totta puhuakseni eivät nämäkään sitten selviytyneet täysin ilman glitteriä :)

Barbiekynnet

Hih, tyttöilyfiilis pääsi taas pahemman kerran yllättämään ja nyt on kynsillä strasseilla ja glitterillä kuorrutettu sokerinen prinsessaranskis. Pinkki ei kuulu lemppariväreihini, mutta kynsillä se on aina yhtä suloinen! :)

Näitä edeltävät kynnet eivät päässeet blogiin asti esittäytymään, koska taiteilin niihin niin epäonnistuneet koristeet, enkä jaksanut harmistuksissani nähdä vaivaa niiden kuvaamiseen. Ostamani uusi nudelakka oli sävyltään omalle iholleni liian persikkainen, eikä kokonaisuutta ainakaan pelastanut kynsien kärjissä möllöttäneet epämääräiset musta-valkoiset stripetkään. Jouduin vielä kärvistelemään niillä kynsillä monta päivää, kun ei ollut aikaa laittaa uusia. Hrr. Mun luovuus kärsii tämän kiireen ja muuton keskellä.

Toisaalta odotan ihan hirveästi että pääsen sisustamaan uutta kotia ja rakentamaan uuden "kynsistudion" johonkin huippukäytännölliseen paikaan. Ehkä sen saisi tällä kertaa sijoiteltua jonnekin fiksumpaan paikkaan kuin lähestulkoon keskelle olohuonetta.

Glamour of the Violet

Apua! Siis todella pitkästä aikaa koin täydellisen onnistumisen tunteen kynsien suhteen kun tuijottelin lopputulosta ja sitä kimallusta mikä välkehti niin ihanasti kun käsiä liikutteli valossa. Mun silmät aivan pyöri päässä! Rakastan violettia kaikissa sen sävyissä. Se on samaan aikaan mystinen, salaperäinen, tunnelmallinen, rauhallinen, yleellinen ja näyttävä. Siis täydellinen! Jos minulta kysytään, niin en muita värejä tarvitsisikaan ;) Ja tämä yhdistelmä Wild 'n Crazyn Chunky Chowta ja irtoglitteriä on oikeasti ihana.

Sinänsä näissä ei tasan ole mitään ihmeellistä. Simppeli ranskis. Ja glitteriä. Mutta niin kuin mieheltä jo palautetta sainkin, kovin minun näköiseni. Laitoin vielä kirkkaat strassit nimettömiin rajaamaan varioitua ranskalaista manikyyriä, ja nyt olo on kuin milläkin glamourtähdellä, vaikka hiihdänkin kotihousut jalassa täällä muuttolaatikoiden ja roskasäkkien keskellä. Ihanaa!

Bubblegum Sweetie

Not much to say. Lakkailin kynsiä eilen samalla kun siivosin, sen kummemmin päätäni vaivaamatta suunnitelmilla tai kynsilakkavalinnoilla. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna näyttäisi kynsille päätyneen Lumene Natural Coden Sweetie, joka on kiva mattainen purkkapinkki, mutta sävyltään ei ehkä ihan paras omalle kalpealle iholleni. Huiskin pieniä yksityiskohtia nail art lakoilla ja dotting toolilla eikä nämä nyt pöllömmiltä näytäkään, vaikka nyt valitsisinkin jonkin toisen lakan pohjalle :)